Krana vatten, klara vappen! Suomi taitaa olla ainoita Euroopan maita, joissa Vappua juhlitaan rankasti jo aattona. Todellinen vappu eli Valpurin päivä on vasta toukokuun ensimmäinen. Koiran mielestä ilmapallot ovat hauskoja ja kesän tulo nautittavaa - kunhan vain ihmiset oppisivat ottamaan puistoihin mukaan tölkkijuomia. Tai sitten skoolailemaan tyylikkäästi lasein - ja korjaamaan mahdolliset sirpaleet pois.

Walburga, Vapun kuningatar, eli 700-luvulla. Hänen isänsä oli englantilainen kuningas Rikhard. Walburgasta tuli sitemmin intomielinen benedikti, mutta vasta, kun oli löytänyt kutsumuksensa ja muuttanut Saksaan. Vappu, toukokuun ensimmäinen päivä on kirkollinen juhla, jolloin muistellaan Walburga –nunnaa, joka elämäntehtävänään hoiti perustamansa luostarin asioita ja levitti kristinuskoa Keski-Euroopassa.

Turha silti luulla, että vapun vietto alkoi jostain nunnasta. Juhlan meluisa ja värikäs tyyli juontuu suoraan muinaisilta ajoilta ja sen irrotteleva perinne elää.

Etenkin Pohjoismaissa Vapun päivä merkitsi kesäkauden alkamispäivää. Silloin pyrittiin aloittamaan kevätkylvöt ja päästettiin karja ensi kertaa laitumille. Samalla tehtiin taikoja, jotta petoeläimet jättäisivät karjan rauhaan. Suomessakin karjaa saatettiin ajaa tulien läpi laitumille; vapputulien pito muutenkin oli yleinen tapa. Etenkin vappuyö oli aikaa, jolloin henget ja kaikenlaiset trullit liikkuivat. Tuli suojeli niiltä.

Vappuna meluttiin jo ennen muinoin.
Kyrönjoella lapset kiinnittivät kelloja kaulaan ja vyölle ja juoksentelivat ympäri kylää. Kurikassa päin myös aikuiset osallistuivat meluamiseen. Naiset solmivat tiukuja hameenhelmoihin ja pukivat päälleen kummallisia asusteita. Miehet kulkivat ympäriinsä mukanaan yksi suuri tiuku.
Toiset yrittivät roiskuttaa vettä kellottelijoiden päälle. Sen sanottiin tuovan paljon maitoa lehmiin ja taloon.

Siman ja vapun yhdistäminen on myöhempää perua. 1700-luvulla alettiin taloissa ja kartanoissa valmistaa simaa hunajasta ja sokerista. Sima tarkoittaakin vanhassa suomessa hunajaa. Kalevalassa sima tunnetaan jo juomanakin.

Vapuksi toivottiin lämmintä säätä ja etelätuulta, joka toi hyvän maitovuoden tullessaan.
Luminen vappu ennusti lumetonta seuraavaa talvea ja lämpimät päivät ennen vappua kylmiä ilmoja vapun jälkeen.
Työkiellot olivat puhdasta kirkollista perinnettä. Vanhat uskonmiehet opettivat, ettei vappuna saa kalastaa tai menettää kalaonnensa ja ettei saa kylvää, tai muuten vilja ei kasva.

Nykyinen ylioppilaiden vappu periytyy Ruotsista. 1700-luvulla Turun Akatemian ylioppilaiden tiedetään juhlistaneen kevään tuloa laulaen.
1800-luvulta alkaen vapusta tuli myös kansainvälinen työväenliikkeen kokoontumisjuhla.

Miksi sitten kansainvälisten merenkävijöiden hätäkoodi on May Day?
Sanonta on 1920-luvun peruja ja tulee ranskankielen lauseesta ”Venez m’aider” eli ”tuletteko auttamaan minua”.
”M’aider” ääntyy melkein kuin May Day – ainakin koodin keksineiden brittien mielestä.

Komea, venäläinen toukokuun 1. päivän juhlajuliste vuodelta 1920.