Ranskassa koirat saavat tulla ravintoloihin ja bistroihin omistajiensa kanssa. Milloin Suomessa tajutaan, etteivät Suomen koirat kanna ihmiseen tarttuvia tauteja – senkään vertaa kuin ihmiset itse?

 

Pahoittelen, etten ole kirjoittanut Penin kulmilla -lokiin aikoihin! Syynä laiskuuteen on se että ryhdyin omaksikin yllätykseksi yrittäjäksi. Pyöritän nyt kesäkahvilaa. Ympärillä on puutarhaa, mukavia asiakkaita ja koiria. Yksi duunin plussapuolia on tietenkin se, että oma koira voi olla mukana pitkät yrittäjän päivät. Se saa nähdä ja oppia elämää lauman kanssa.

 

Koira tyylikkäässä ravintolassa Hong Kongissa. Eikä tämä ole harvinainen näky muuallakaan Kiinassa.

Kahvilakulttuurin sanotaan kasvattaneen kokonaisten kansojen sosiaalisuutta. Miksei siis koirienkin? Yhteisöelämän pelisääntöihin koirakin kasvaa vain olemalla mukana eri tilanteissa, toisten olentojen kanssa.

Koiraystävällisessä kahvilassa solmitaan ystävyyssuhteita niin koirien ja koirien kuin ihmisten ja koirien välillä. Saattaapa naapurin kissakin käydä siellä, makupaloja ja seuraa etsimässä. Oma koirani, kahvilavahti, tapaa päivittäin uusia ja vanhoja tuttuja. Siinä ohella kuin huomaamatta se kehittyy. Se näkee, että sen mattella on tärkeitä juttuja hoidettavana, kuten sillä itselläkin. Pitkälti matkimalla se oppii, miten asiat tulee hoitaa. Nyt koirastani on jo kehkeytynyt asiakkaiden luotetteva ystävä ja ihmisvauvojen sekä pentukoirien hellä paimentaja (toki rotu vaikuttaa tässä merkitsevästi ja se, ettei koira ole ensimmäistä kesäänsä hommissa).

Koiraystävällisen kahvilaan saavat koirat tulla, oleilla siellä ja seurustella, jos se niille vain sopii. Selvälle enemmistölle tämä sopii.
Rähinää ei ihmisten tai koirien taholta tietenkään siedetä. Kahvilassa rentoudutaan ja seurustellaan.

Sellaiset paikat ovat Suomessa säälittävän harvassa. Sen kai jokainen koiran omistaja on saanut karvaasti kokea.
Helsingin Esplanadin Kappelin terassille ei koiran kanssa pääse edes hiljaisena arki-iltana. Ja hiljaiselta B-luokan uimarannalta meidät häädettiin kiiresti pois, mutta pieni terrieri sai sinne sentään jäädä. Koirakieltomerkkiä ei rannalla ollut.
Koira ei mielellään pissaa tai kakkaa veteen kuten ihmiset tekevät, mutta silti niiden kylpemistarpeeseen suhtaudutaan hyvin nihkästi. Koirille avoimia uimarantoja saa kaupungista hakemalla hakea.

Ravintoloiden terassien, syrjäisten rantojen ja kauppojen säännöt ovat aina erikoisia ja usein epätasa-arvoisia, takavuosien Alepa -mainosta mukaillen.
Viime kesänä matkustimme Poriin ja vaikka siellä on ehkä maailman upein koirabiitsi, niin Rosson terassille emme päässeet. Piti tyytyä Alin Pizza & Kebabiin. Hotelli Sokoksessa sentään oli koiraperheelle huoneita 90 € per yö.
Sellaista Suomessa on.

Muualla on toisenlaista.
Tukholman Gärdetin kaupunginosassa (viralliselta nimeltään alue on Ladugårdsgärdet) sijaitsee Himmelska Hundar – koirakahvila. Se on toiminut jo muutaman vuoden. Gärdet muuten muistuttaa vähän Helsingin Töölöä ja on rakennettu samaisella 1920-luvulla. Paikka on likeellä monille vanhastaan tuttua Östermalmia ja sinne pääsee kätevästi metrolla.

Italianvinttikoira istuu "Himmelska Hundar" -koirakahvilassa Tukholman Gärdetissä.

Itseasiassa, Ruotsissa on viime vuosina puhaltanut varsinainen koirakahvilabuumi. Uusimpia paikkoja on Tassa InHundcafé & Salong, joka nimensä mukaisesti monipalvelee asiakkaita jäätelöbaarityyppisine kahvilaosastoineen. Siellä voi nauttia virvokkeita ja syödä sillä aikaa kun lemmikki trimmataan ja hierotaan. Kätevää.
Toisen uuden monitoimikoirakahvilan sivut ovat täällä: http://www.champex.se

Jos Suomeen, joskus vanhuudessani, saadaan koirien suhteen järkevämpi elintarvikehygieniasäädös, se tullee ruotsalaisessa muodossa. Tämä tarkoittaa, että koiranomistajat eristetään omiin ravintoloihinsa, mutta ihmisille tarkoitettuihin ruokapaikkoihin ei ole asiaa.
Se on dorkaa, ja mitähän siihen sanoisi EU-ihmisoikeustuomioistuin? Syrjitäänkö meillä koiranomistajia, sillä aikaa kun suuressa osassa Eurooppaa koirat seuraavat ihmisiään normaaleihin kahviloihin, baareihin ja ravintoloihin? Siellä valkoisten pöytäliinojen alla makaa hillitysti läähättäviä koiria ja tuolille mahtuvat koirat istuvat pöydän ääressä.

Cafe Retro, Berliini.

Ystävältä kuului terveisiä Itävallan reissulta. Sikäläisessä ravitsemusliikkeessä ojennettiin ensin collielle vesikuppi. Vasta sitten otettiin tilaus vastaan sen omistajilta. Oikein.

Bistron terassilla Provencen keväässä Ranskassa. Tämä on Euroopassa normaalia, ei poikkeus tai vitsi.

Osaako oma koirasi olla murisematta ja istua paikoillaan, ja ennenkaikkea, osaako se rentoutua kahvilassa? Vai etkö ole päässyt harjoittelemaan? Eipä ihme.
Saksankieltä taitavat voivat treenata koiraansa raflakelposeksi – ennen Euroopan matkaa: http://www.stadthunde.com/magazin/erziehung/hunde-alltag/cafe-und-restauranttraining.html

Lisää suloisia ranskalaisia bistro-koiria ja ravintoloiden vahteja voi katsella mm. täältä: http://parisbreakfasts.blogspot.com/2009/02/paris-guard-dogs.html

Vaikka kahvilaetikettiä harjoittelisikin, niin Suomessa koira taitaa olla joka tapauksessa likainen, siitä irtoaa inhottavaa karvaa ja allergeeneja vaarallisissa määrin. Kaikenkaikkiaan, se ilmeisesti on, viranomaisten mielestä, ympäristöä pahasti saastuttava taho. Kaahaavat autot, ammuskelevat juopot tai kalan sisältämät raskasmetallit eivät ole mitään koirien tuottaman harmin rinnalla. Siksi Suomen koirat tarvitsevat näitä tiukemmat säädökset. Ja ilmeisesti, koirien omistajatkin ovat tyhmiä eivätkä osaa koulia koiriaan lähellekään sitä, mitä muualla maailmassa osataan. Kaipa suomalaiset koirat ovat myös petoja, jotka uneksivat erityisesti lasten ja uimareiden jahtaamisesta. Ne näykkäävät takuulla kiinni, jos niitä vain vahingossakin ruuhkassa tönäisee. Ne paskovat meret täyteen ja oksentavat päälle.
Jokainen koirahan on ainoastaan eläin, alkeellinen olento, jota ohjaavat mystiset vaistot. Sen outo katsekin sen jo kertoo. Koira vainuaa ihmisen pienimmänkin pelon, ja selvää on, että jokainen sellaista olentoa pelkää.
Ei sellaista voi ravintolaan päästää – edes nukutettuna. 

Kysymys kuuluu, tuleeko Suomen koirista koskaan yhteiskuntakelpoisia viranomaisten silmissä? Milloin saamme kunnollisia, integroituja ulkoilualueita ja rantoja koirille ja koiraperheille?

Tassarna bort - tassut pois, huudettaisiin Suomessa. Mutta onneksi tämä ravinteli sijaitsee Ruotsin Kristianstadissa. Siellä saavat hyvää ruokaa niin koirat kuin ihmisetkin, koska paikan omistajalla Lotta Bertilssonilla on kaksi intohimoa, koirat ja ruoka. Kuva: Krister Hansson.

Odotellessa Suomen koirien kapinaa, katsahtakaamme Amerikan mantereelle päin.
Kalifornian osavaltion Lazy Dog Cafe- ketju toimii jo kahdeksan yksikön voimin. Täällä ei valikoimasta tai esillepanosta kitsastella. Maailman eri keittiöt sulostuttavat lemmikkien aisteja, siinä missä niiden ihmistenkin: http://www.lazydogcafe.com/

USA:n koirakahviloita ja -ravintoloita listaa sivusto http://www.eatwiththedog.com/pet_friendly_restaurants.html

USAssa on Kaliforniaa lukuunottamatta suomalaisen tiukka koirakuri, mutta Kanada on toista maata. Siellä monin paikoin vallitsee keski-eurooppalainen perinne ja hauvaperheillä on täysi vapaus astua elintarvikkeiden keskelle. Ystäväni kävi talvella olympia-kaupunki Vancouverin naapurissa, jossa koirat kuljeksivat vapaina ja pääsivät mm. supermarketteihin sisään.
Niin Suomessakin oli vielä joskus onnellisella 1970 – luvulla – kylän koirat kulkivat syksystä kevääseen vapaina mielensä mukaan, viettäen kunnon koiranelämää. Vaan ruokakauppoihin niillä tuskin oli silloinkaan asiaa.

Herkullinen hampurilainen - koiralle, ruotsalaiseen tapaan.

Luontokansan (?) Suomesssa Elintarvikevirasto EVIRA ja sen päättävä yhteistyöelin maatalousministeriö (johdossaan ministeri, sianrääkkääjä Sirkka-Liisa Anttila), keskittyvät lähinnä peittelemään ja selittelemään tuotantoeläinten ala-arvoisia elinolosuhteita (muuten, ennen tuotantoeläimiä kutsuttiin koulukirjoissa kotieläimiksi). Samat instanssit pitävät yllä kummallista hygienialakia, jonka mukaan koirat ja ihmisten elintarvikkeet eivät kertakaikkiaan sovi samaan tilaan. Koiraperheiden kotona asiassa ei ole huomattu ongelmaa – lähinnä päinvastoin.

Onneksi pari poikkeusta löytyy.
Stockmannin katutason konditoria- ja makeispisteet ovat koiran kanssa kulkevien asiakkaiden ulottuvilla. Voin ostaa jokapäiväisen leivän koira kainalossa tai lattialla. Kiitos siitä.
Stockmannin vartija ajoi minut ja koirani taannoin pois katutason konditoriapisteestä. En ollut aiemmin huomannutkaan pieniä kieltomerkkkejä, eivätkä vartijat olleet aiemmin valppaina osastolla käydessämme (PÄIVITETTY 8.9.2011).

Suuret tavarataloketjut voivat, toki, täysin mielivaltaisesti päättää miten suhtautuvat koira-asiakkaisiin – vaikkei kyse olisi edes elintarvikemyymälästä. Lisäksi saman ketjun eri toimipaikat voivat käytännöissään poiketa toisistaan täydellisesti. Esimerkiksi Helsingin keskustan ja Tapiolan Sokos -liikkeisiin pääsee koiran kanssa, Hakaniemen myymälään ei.

 

Kesäkahvilassa on tauon paikka. Kuva: H. Heinonen.

Kerran tarvitsin muutamia uusia huonekaluja ja soitin Ikeaan, josko voisimme koiran kanssa tulla tekemään parin tonnin ostoksia. Myyjä viipyi tiedustelullaan aimo tovin ja minä roikuin linjalla. Lopullinen vastaus oli ei  ja niillä näkymin en koskaan tule menemään Ikeaan ostoksille. Mutta se ei enää haittaa, sillä löysin mieluiseni sohvan edesmenneestä Futon Bed Shopista, täyskoivuiset kirjahyllyt Iskusta ja kauniin kaapin antiikkiliike Fasaanista. Koiran kanssa.

Helsingin paras koiraystävällinen terassi on Merikannontiellä, Meilahdessa meren äärellä sijaitseva Cafe Regatta. Koiran kanssa voi jopa mennä sisään, jos vain pieneen tunnelmalliseen kalastajastuugaan mahtuu. Vesikuppi on ja joskus välipalojakin. Regatassa ei tarvitse pinnistellä. Sitäpaitsi ihana koirasaari, Rajasaari, sijaitsee vieressä ja terassi aukeaa länteen. Regatta on auki jopa jouluisin.

Koiraelämän kruunaa kuitenkin käynti Helsingin Ullanlinnan kaupunginosan All Fur Dogz’ssa Vuorimiehenkadulla. Sitä tuntee itsensä vihdoin täysarvoiseksi kansalaiseksi, kun voi luimimatta astua sisään omaperäiseen ja tyylikkääseen kahvilaan, jossa saa aina tuoretta kahvia ja hyvää palvelua.
Ihmettelin paikan omistajalle, kuinka moinen voi maassamme onnistua. Viranomaiset olivat kuulema luvanneet katsoa asiaa läpi sormien. Sehän on suorastaan mahdottoman suuri edistysaskel yhteisessä asiassamme.

Päivitetty 28.12.2011:
All Fur Dogz -liikkeen yhteydessä toiminut koiraystävällinen kahvila suljettiin ja tila vuokrattiin toiselle kahvilayrittäjälle. Uusi kahvila ei yhden käyntikerran perusteella vaikuta erityisen koiraystävälliseltä, mutta koiran ei tarvitse odottaa kadulla, kun Fur -kaupan ja sen välisessä käytävässä on hieman tilaa lemmikille.   

Mitä tulee Penin kulmilla– lokikirjoituksiin tänä kesänä, en koe sen suhteen huonoa omaatuntoa. Palaan asiaan helteiden hellitettyä tai vaikka heti seuraavana vapaapäivänä, jota ei ainakaan näillä näkymin ole tiedossa.

Sillä välin käykää kahvilassa ja terasseilla myös koirien kanssa. Ja vaatikaa oikeuksia ja palvelua!

Advertisements