Avainsanat

, , , , , , , , , , ,

Gibraltarilta löydetyn neandertalinlapsen jäänteiden mukaan tehty rekonstruktio. Neandertalilaisissa oli punatukkaisia yksilöitä, mutta sen aiheutti erilainen geenimutaatio kuin meillä nykyihmisillä on.

Leipzigissa sijaitsevan Max Planck Instituutin Svante Pääbon johtaman tutkimusryhmän haaste kartoittaa neandertalinihmisen genomi eli biologinen perimä on saatu päätökseen. Vuodesta 2010 odotettiin jo ennalta suurta neandertal -vuotta.

 
Instituutin tutkimusryhmän saavuttama tulos julkistettiin vapun jälkeen.
Se oli järistyttävä – ja monelle jopa järkyttävä: Homo sapiens ja Homo neanderthalis risteytyivät aikoinaan keskenään. Me nykyihmiset siis kannamme, tapauksesta riippuen, 1-4 prosentin neandertal -perimää.
Professori Pääbon tutkimus vahvistaa myös aiemman arvelun siitä, että nykyihminen polveutuu hyvin pienestä joukosta afrikkalaisia, jotka lopulta valloittivat koko maailman.
Olemme siis vähän kuin Etelä-Suomen city-kanit. Muutamista yksilöistä syntyy sitkeä pikkuruinen kanta, joka vähitellen jatkaa leviämistään yhä laajemmille alueille.

Perimäämme neandertalilaisgeenien määrää voi verrata siihen, että jättivaltio Venäjä on juuri ilmoittanut aikovansa perustaa luonnonsuojelualueita, joiden osuus maan pinta-alasta olisi kolme prosenttiyksikköä. Pieni luku – joka tarkoittaa noin 3,8 miljoonan hehtaarin kokoista maa-aluetta (Sveitsin valtion kokoluokkaa).
Geeneistämme siis jopa neljä sadasosaa tulee neandertalilaisilta. Luku näyttää pieneltä, mutta niissäkin on valtaisa määrä geneettisiä ohjausjärjestelmiä ja muita ominaisuuksia. Luvulla on varmasti merkitystä siinä, millaisia me tänään olemme – ja mitä meissä on piilossa.

Neandertalilaiset on aiemmin kuvattu kömpelöiksi ja tyhmiksi apinan kaltaisiksi puoli-ihmisiksi. Tämä kuva on perua 1800-luvun tiedekäsityksestä ja on aikaa sitten vanhentunut. Nykyään moni tutkija lukee neandertalinihmisen kuuluvaksi Homo sapiens -lajiin.

Rekonstruktio neandertalinnaisesta. Myös naiset ja lapset osallistuivat metsästykseen, käytäntö, jonka mukaan toimivat petoeläimet. Tämä ihmistyyppi oli lähes kokonaan lihansyöjä. Samanlaista, suurriistaan painottuvaa ruokavaliota noudattavat sudet.

Nykyihmisen ja neandertalinihmisten yhteinen kantamuoto eli Afrikassa puolisen miljoonaa vuotta sitten.
Sitten neandertalilaisten edeltäjät erosivat populaatiosta ja lähtivät etenemään pohjoiseen, aina Eurooppaan ja Aasiaan asti. Nykyihmisen edeltäjät sen sijaan pysyttelivät Afrikassa ja sen välittömässä läheisyydessä, kunnes he vasta noin 100 000 vuotta sitten aloittivat taipaleen kohti uusia alueita.
Neandertalilaisten historia oli paljon pidempi kuin omamme. He asuivat Euroopassa, Keski-Aasiassa and the Lähi-Idässä noin 170,000 vuoden ajan.

Koska pääasialliset edeltäjämme lähtivät Afrikasta neanderilaisia paljon myöhemmin, tarkoitti se, että oma tyyppimme sai kypsyä sekä kehittää niin sosiaalista kulttuuriaan kuin ruokatalouttaankin pidempään.
Mikä lie saanut neandertalilaisen vaellushalun heräämään?

Neandertalinihmiset kokivat useita ilmastonmuutoksia noiden lähes 200 000 maailmanvalloitusvuotensa aikana – ja selvisivät jokaisesta. Ilmastonmuutosta ei pidetä tyypin häviämisen varsinaisena syynä.

Uusi ihmispopulaatio, varsinaiset edeltäjämme, asuttivat yleisesti Eurooppaa noin 30 000 vuotta sitten. Neandertalilaisen keinot selvitä puhtaana alalajina osoittautuivat vanhanaikaisiksi. He katosivat tai sulautuivat joiltain osin uudempaan ihmistyyppiin.

Neandertalinihmisen häviäminen on ajoitettu tapahtuneeksi 33 000 – 24 000 vuotta sitten. Viimeisten heikäläisten tiedetään eläneen Iberian niemimaalla ja Gibraltarilla.

Nimitys neandertalinihminen tulee nykyisen Saksan alueella sijaitsevasta vuorilaaksosta, josta on löytynyt merkittäviä jäännöksiä näistä jännittävistä varhaisista ihmisistä.

Wilmaksi ristitty neandertalilaisen naisen rekonstruktio.

Neandertalilaisen perimään liittyen on esitetty mielenkiintoinen teoria liittyen pariin oireryhmään, joita yleisesti tavataan Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa, muttei lainkaan Saharan eteläpuolisen Afrikan alkuperäisväestössä. Teorian mukaan edellä mainittujen maanosien korkea autismin ja Aspergerin syndrooman määrällinen esiintyminen johtuisi neandertalilaisen perinnöstä. Teoria esittää, että geenit, jotka aiheuttavat po. oireryhmiä olivat jollain tapaa hyödyllisiä muinaiselle ihmiselle. Teoriaa esitellään täällä: http://www.rdos.net/eng/asperger.htm

Miten autismin taikka itsekeskeisen, aspergeriläisen käyttäytymisen aiheuttava geeni saattoi palvella muinaisia ihmisiä?
Neandertalilainen oli lähes täydellisesti lihansyöjä ja nimenomaan suurten eläinten metsästäjä. Koko perhe metsästi. He olivat epäilemättä hyvin pelotonta väkeä.

Auttaisiko autistinen ja aspergeriläinen luonteenpiirre ihmistä keskittymään hetkeen, sulkemaan muu maailma ulkopuolelle ja siten luottamaan itseensä sata prosenttisesti? Susi taikka koulimaton koiranpentu, joka ei näytä reagoivan sosiaalisiin ärsykkeisiin tai palkkioihin, vaan keskittyy intensiivisesti sisäisen motiivinsa toteuttamiseen, on ”autistinen”. Ehkäpä siinä piilee se tekijä, joka auttoi sukulaistamme metsästämään menestyksekkäästi ja pelottomasti suurriistaa, mutta myös aiheutti jäämisen Homo sapiens sapiens -lajin jalkoihin?

Chigagon yliopiston Bruce Lahnin johtamassa tutkimuksessa löytyy toinen näkökulma: geeni, joka liittyy tietoisuuden kehitykseen perittiin neandertalilaisilta. Ei tiedetä, miten geeni vaikuttaa aivojemme kehitykseen, mutta jos tuo tekijä vahingoittuu, lapsesta tulee microkefaalikko, vakavasti kehitysvammainen.

Neandertalilaismies. Taiteilijan näkemys nykytutkimuksen mukaan.

Kaiken nykytiedon mukaan, neandertalinihmiset olivat niin paljon kaltaisiamme, että jotkut tutkijat lukevat ne nykyihmisen kanssa kuuluvaksi samaan Homo sapiens -lajiin.
Esimerkiksi yllä mainitun genomikartoitustutkimuksen johtajan Svante Pääbon mielestä he olivat vain hieman erilaisia kuin nykyihmiset: he valmistivat ja käyttivät työkaluja, hautasivat vainajansa kukkien kera ja ilmeisestikin myös puhuivat.

Fossiililöytöjen perustelema neandertalilainen ruumiinrakenne käsitti mm. pienemmän alaleuan kärkialueen, voimakkaat silmäkulmaluut, luisumman otsan, ison, paksun nenän, leveät hartiat, hyvin lihaksikkaan ruumiinrakenteen sekä vahvat kulmahampaat. Neandertalilaisen aivot olivat hieman isommat kuin nykyihmisen.

Neandertalilainen ruokavalio oli huomattavan petomainen koostuen 90 %:sti eläinperäistä aineksista. Vertailun vuoksi, noin 30 000 – 10 000 vuotta sitten eläneen esi-isämme Cro Magnonin ihmisen dieetistä eläinperäistä oli noin 70% (luku on sama kuin nykyisten metsästäjä-keräilijäkulttuurissa elävien ihmisten).
Neandertalinihmisissä ilmeni myös punatukkaisuutta sekä vaaleampaa ihon sävyä, mutta geneettinen tekijä, joka sen heille aiheutti, ei ole sama kuin nykyihmisellä.

Neanderthaleilta on löydetty myös FOX2 – geeni, niin sanottu puhegeeni, joten he ilmeisesti viestivät puhumalla.
Lisää neandertalilaisen morfologiasta verrattuna nykyihmiseen kertoo esim. tämä sivusto: http://www.ifi.uzh.ch/~zolli/CAP/comparingNeand.htm

 

Ei tiedetä, miksi neandertalilaiset hävisivät noin 25 000 vuotta sitten. Luultavasti sen aiheutti syiden summa. Joka tapauksessa esi-isämme Homo sapiens sapiensin kulttuuri syrjäytti vanhat ihmiset, jotka olivat ehtineet asua Euroopassa lähes kaksisataatuhatta vuotta. Pystyykö nykyihminen samaan vai tuhoammeko ympäristömme liian tehokkaalla olemisellamme?

Päivitetty:

TV 1 esittää ensimmäisen osan neandertalin ihmisiä käsittelevästä tuoreesta dokumenttiohjelmasta maanantaina 12.7.2010 klo 19 – 19.50. Toinen osa viikon päästä.