Loki 103: Historian kuvia bull & terrieri -koirista. Olden bull & terrier pictures.

Avainsanat

amerikanpitbullterrieri, amerikanstaffordshirenterrieri, bull & terrier, bullies, bullit, bullterrieri, kamphund, pit bull, pitbullterrieri, staffi, staffordshirenbullterrieri, staffordshirenterrieri, taistelukoirat, tappelukoirat

 

Jaahas.
Tässä sitä taas ollaan, anteeksi pyytelemässä.
Staffi -bullterrier – kuvablogi ilmestyy nyt, pari viikkoa luvatusta myöhässä.
Kiitos ja anteeks’!

Ylinnä on ranskalaisen Jean-Léon Gérômen (1824 – 1904) muotokuva Rochefoucauld-Doudeauvillen herttuasta koirineen. Koira muistuttaa kooltaan ja rakenteeltaan staffordshirenbullterrieriä, vai miltä Sinusta näyttää?

 

Yorkshiressä syntyneen muotokuvamaalari Stephen Catterson Smith vanhemman (1806-1872) teos "Lady ruokkii bullterrieriä"

Skotlannin oma kynäilijäsankari ja kansalliskirjailija Sir Walter Scott koiransa Campin kanssa. Kaiverrus on James Heathin käsialaa, ja tehty James Saxonin originaalin muotokuvamaalauksen mukaan, vuonna 1810. Lähde: Edinburgh Library and Scotiana.

Mies ja poika bull & terrier -koiran kera. USA, noin 1930.

Staffordshirenterrieri eli "staffi" vuodelta 1910, Englanti. Lähde: midgardkennels.wordpress.com

C. William Flowers: Bull Terrier and Scottish Terrier. Öljytyö vuodelta 1892.

Ja viimeiseksi vähän lisää staffeja niiden luvattujen helmojen hyväilyssä:
kyseessä on erittäin vanha valokuva, joka taannoin huutokaupattiin kansainvälisellä kauppasivustolla.

Staffordshirenterrierin oloinen bull & terrier -koira. Valokuvakortti, päivätty vuodelle 1866.

Loki 102: Sikamaista joulunodotusta! Pork for Christmas.

Avainsanat

Animalia, eläinten hyvinvointi, eläinten oikeudet, Helsingin Eläinsuojeluyhdistys, Oikeutta Eläimille, Sakari Topelius, sikatilat, tehokkuus, tehotuotanto

USA:ssa sikatilat ovat suurempia, niitä on enemmän ja niihin liittyvät ongelmat sen mukaisia. Asiasta on viime aikoina kirjoittanut mm. Jeff Tietz The Rolling Stone -lehdessä. Kuva: doveimage.com.

Elämme demokratiassa. Demokratia on kansanvaltaa. Tämä puolestaan jaetaan kahteen erityyppiseen vallankäyttöön. Toinen niistä on oikeus äänestämällä valtuuttaa toinen henkilö käyttämään valtaa omasta puolesta.

Toinen yhtä painava demokratian vallankäytön osa on oma yhteiskunnallinen toiminta lain, sääntöjen ja normien puitteissa. Toisin sanoen kansalaisaktivismi.
Sen olettaman mukaan emme voi vain odottaa, että ”herra / rouva ylhäällä” antaa ja ottaa.

Myös pelkkä viranomaisvalta osoittautuu usein viimeistään lähemmässä tarkastelussa enemmän tai vähemmän kehnoksi. Me suomalaiset olemme tavanneet uskoa asiantuntijoihin. Mutta kuten valtiollisen ministeriötyön, niin byrokratiankin seula vuotaa tai se on väärää kokoa; viisautta tapaa harvemmin, likinäkökin vaivaa ja homma kusee.
Lisäksi niin virkamiesten kuin poliitikkojenkin suuri vaikeus on päätösten teko ilman henkilökohtaisia hyötyintressejä ja kapitaalisia sidoksia.

Kaupunkilaisjärjelläkin lienee ymmärettävissä, ettei yhteisiä asioita voida uskottavasti hoitaa paperinmakuiselta ja ison rahan hajuiselta poliitkko- ja virkamiespohjalta.

Vai miltä Sinusta haisee?

Minä ainakin nostan reilusti hattua esimerkiksi näille aktiiveille, jotka ovat jo vuosien ajan paljastaneet tylyjä asioita nykypäivän tehokkuus – Suomesta.

Oikeutta Eläimille ry:n lisäksi se maamme toinen eläinten hyvinvoinnista välittävä yhdistys Animalia täytti viime vuonna jo 50 vuotta. Kyse ei ole siis mistään pikkutyttöjen puuhastelusta. Ja ainakin jokaisen hesalaisen pitäisi tuntea HESY, jonka perusti yli sata vuotta sitten yksi tärkeimmistä suomalaisen kulttuurin vaikuttajista, Sakari Topelius.

Tuoretta vuoden 2011 sikavideota voi katsoa tästä:

sikalat-2011

Jotenkin samantyyppisiä kuvia kuin nuo sikafarmit olemme saaneet nähdä vanhustenkodeista ja sairaaloista, joissa niissäkin sanelevat monasti vain ja ainoastaan tehokkuustekijät. Mitä se sitten lopulta tarkoittaakin, ja kuka sen sitten laskeekin.

Tämä ei ole sattumaa.

Se on politiikkaa – politiikkaa, jota ovat hoitaneet pitkälti virkamiehet poliitikkojen ja markkinavaikuttajien kanssa. Maatalousyrittäjää on myös kuunneltu – tai paremminkin viljelijän vaikerrusta kapenevista tuloista ja kasvavista investointimääristä.
Tästä on tehty laskelmat, sitten ne päätökset.

Hyvin, hyvin moni on ollut hiljaa.

Markkinamasat ja politiikkapaavot ovat panneet suuhumme sanoja:
kansa kuulema tahtoo halpaa makkaraa.

Äitinikin käytti tuota ilmaisua, mutta hieman toisessa yhteydessä.

Blog 101: dogs on the steps – Quiz on (if You can…)

Mitä näette kuvassa?