Avainsanat

, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Tämänkertaisessa lokissa julkaisen aluksi puolen minuutin kestoisen videoklipin leikkivästä koirastani.
Koira on juuri saanut lahjaksi uuden lelun – kissojen motorisoidun pallon, jonka päälle on kiinnitetty höyheniä. Höyhenet kutittavat koiran nenää ja koira aivastelee.
Ihmisiä naurattaa.

Videon on kuvannut Hans von der Gans , alias H. Heinonen.

Koiran leikki on samanlaista kuin kissan pelehtiminen, koska se on sellaisenaan palvellut kehityshistoriallisesti molempia lajeja. Leikki on fyysistä ja henkistä harjoitusta tulevia ruuanhankintakoitoksia varten.

Kissa- ja koiraeläimet kuuluvat Carnivora – lahkoon eli petoihin.
Niin kissojen kuin koirienkin kehitys on kulkenut miljoonien vuosien ajan hyvin samaan suuntaan, samoista ympäristötekijöistä riippuen. Mirreillä ja musteilla onkin yhteinen kantamuoto kaukana, kaukana menneisyydessä. Jo tuolloin ne arvatenkin leikkivät aika paljon esimerkkikoiramme tapaan.

Olen aiemmin kirjoittanut ketuista ja esittänyt, että kettu on tavallansa koiran ja kissan ”välimuoto” ( ks. https://peninkulmilla.wordpress.com/2010/02/06/loki-no-4-topi-ja-tessu-villit-koiraelaimet-osa-i/#more-68). Amerikan mantereella elävä harmaakettu jopa kipeää puissa. Lisäksi esimerkiksi punaketulla on samanlaiset pimeänäkösilmät kuin kissoilla.
Mutta kettu, kaikesta huolimatta kuuluu selkeästi koiraeläimiin – siis heimoon canidae (suom. koiramaiset).

Se, että sanon ketun olevan koiran ja kissan eräänlainen ”välimuoto”, ei ehkä ole kovin tieteellistä puhetta. Kehitys kun ei ole kulkenut lineaarisesti tai edes loogisesti (!), vaan sitä on tapahtunut yhtälailla runsaasti vertikaalisti, päällekkäin ja lomittain.

Nykymuotoisten petoeläinten kehittyminen tapahtui pitkän ajanjakson kuluessa, 54 – 26 miljoonaa vuotta sitten.
Sen ajan pedot – ja siis myös aikamme pihvin- ja purinanpurijoiden esivanhemmat olivat todennäköisesti pieniä, näädän ja ketun kokoisia eläimiä jotka viihtyivät metsäseuduilla, kiipeilivät puissa – ja joilla oli raateluhampaat. Tälle porukalle on annettu nimi Miacoidea. Ne kukoistivat jo 50-60 miljoonaa vuotta sitten (jos joku tietää hyvän suomennoksen, kertokoon!).

Noita Miacoidea -yläheimon kauan sitten kadonneita lajeja ja yksilöitä voimme hyvällä syyllä kutsua koirien ja kissojen yhteisiksi alkumuodoiksi! Mutta samalla ne ovat hylkeiden, karhujen ja näätäeläinten yhteisiä alkumuotoja. Siispä ystäväni havainto, että uiva labradorinkoira näyttää hylkeeltä, pitää varsin hyvin paikkansa!

Kaikkien petojen esivanhempi, eräs Miasis -suvun yksilö (toki taiteilijan näkemyksenä) – tässä lajin kessleri edustaja, fossiilin löytäjän mukaan nimetty.

Samoihin aikoihin – tai hieman edellistä myöhemmin – kissat ja koirat alkoivat muotoutua ikiomiksi ryhmikseen. Se tapahtui noin 40–50 miljoonaa vuotta sitten. Koirat laskeutuivat puusta maahan, mutta kissat yhä metsästivät siellä – ja pitivät puut turvapaikkoinaan koirien heimoa vastaan.
Ensimmäinen tuntemamme, selkeä koiraeläin oli laji Hesperocyon.

Ja siitä saakka… kissat ja koirat ovat kilpailleet samoista rajallisista resursseista – toisinaan toisiaan vältellen, toisinaan toisiaan sietäen. Toisinaan toisistaan hyötyen. Ja niin kehittäneet ainutlaatuisen tyylinsä niin fyysisten kykyjen, elintapojen kuin ulkomuodonkin suhteen. Ja siten löytäneet oman ja hyvin perustellun ekologisen lokeronsa.

Sitä vastoin, kesykoiran ekologinen lokero on vain ja ainoastaan ihmisen luona.

Turrea ei ole ilman ihmistä. Yksinäinen Peni katoaisi pian takaisin metsiin ja viidakkoon. Tästä esimerkkinä Australian dingo – villiintynyt kesykoira.

Penimme alkoi erkaannuttua sudesta, villikoirasta 50 000 – 100 000 vuotta sitten. Tämä erillistyminen on suuresti kiihtynyt modernina aikana ja ollut huimaa viimeiset sata vuotta. Siitä huolimatta koiriemme kaikki oleminen on yhä identtistä susien olemisen kanssa. Hallin hassuimmatkin tekemiset voidaan perustella susien tarkoituksenmukaisilla kyvyillä ja motiiveilla.

Koirilla (ja kissoilla) on ihmistä pidempi historia.

Canis -suku eli varsinaiset koirat ovat olleet olemassa jo noin 6 miljoonaa vuotta. Ja nykyinen Euraasian villikoiramme – Canis lupuskin on jo noin 800 000 vuotta vanha laji.
Ja vertailun vuoksi: ihmisen Homo -heimon ikä on sama kuin koirien heimon, noin 6 miljoonaa vuotta. Mutta nykyihmisen, Homo sapiensin laji-ikä on korkeintaan noin 250 000 vuotta. 

Lähteitä:

http://www.tunturisusi.com/evoluutio.htm

(Aura Koiviston selkeää yhteenvetoa aihettamme sivuten:)
http://www.pohjalainen.fi/arki-ja-el%C3%A4m%C3%A4/naatalaisten-sukupuu-1.202529

http://en.wikipedia.org/wiki/Miacoidea

http://prehistoricanimal.blogspot.com/2009/08/miacis.html

(Koirien evoluutiosta & lajeista Pohjois-Amerikan näkökulmasta:)
http://hal_macgregor.tripod.com/kennel/wolves.html