• Lokin kirjoittajasta – About the writer of the Penin kulmilla -blog

Penin kulmilla – blogi

~ Kirjoituksia ja keskustelua koiraeläimistä, koiraihmisistä sekä suomalaisesta kulttuurista pääkaupungin näkövinkkelistä.

Penin kulmilla – blogi

Tag Archives: Berlin dogs

Loki 104: Vapaat koirat, kylän koirat. Free city dogs.

10 lauantai Jou 2011

Posted by Giraffe in Etologia - eläinten käyttäytyminen, Kulttuuri ja politiikka meillä (ja muualla)

≈ 2 kommenttia

Avainsanat

Berlin dogs, bistro dogs, city dogs, free roaming dogs, kaupunkikoirat, Kylän Koirat, unleashed dogs, vapaana kulkevat koirat, Veikko Huovinen

Weimerinseisoja Berliini Cityssä. Vapaana vai irrallaan? Normaalia vai hälyyttävää, Sinusta?

Eräs eteläisen Helsingin poliisiviranomainen kirjoitti viime talvena paikallislehteen hienon kolumnin nimeltä Koiran takki. Siinä hän irvaili koirien nykyistä pukumuotia – ja pakkoa ja huomautti, että kun naru kaulassa kulkeminen on jo koiralle nöyryytys, kuinka ikävää täytyykään niille olla takin kantaminen.
Lopullisen sivistyneisyytensä pollari osoitti kehaisemalla Veikko Huovisen vanhaa klasikkokirjaa Kylän koirat.
Olin vakuuttunut. Että tinanapeissakin löytyy tyyppejä, jotka ovat olleet merta edempänä – muutakin tekemässä kuin kalassa tai tahkoa kiertämässä.

Koira kaupassa ei ole ongelma ainakaan Grenoblessa, Ranskassa.

On tunnettua, että lähialueillamme, esimerkiksi pohjoisessa Saksassa koirat kulkevat monin paikoin vapaina. Ne osaavat seurata omistajaansa ilman kaulanarua. Ne tottelevat puhetta ja niitä on helppo ohjata.

Nämä koirat ovat todellisia sosiaalistumisen mestareita – kuten kaikki suurkaupunkilaiset ikään.

Mites Suomen koirat? Lienevätkö pattipäisiä tappelupukareita ja ohikulkijoita kyräileviä ja pureskelevia rakkeja? Juoksisivatko tielle ja saisivat pyhän liikenteen sekoamaan?
Vai osaisivatko kulkea ihan itse, kuten alakuvan koira Ranskan Grenoblesta?

Kun kävellään koirani kanssa noin, joskus joku lapsi huutaa vanhemmalleen:

– Katso äiti / isä! Tuo koira kävelee… öö…hmmm [lapsi hakee sanaa, sitten riemastuneena]  … ihan itse !

Koira vapaana. Suomalaisille kaupunkilaisille monasti järkytys ja kulttuurishokin paikka, vaikka vielä 40-50 vuotta sitten lähes kaikissa Suomen kaupungeissa koirat kulkivat lähes miten mielivät.

Koirasta säädetään Finlexin pykälä 51 § seuraavasti:

Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä.
Säädös ei koske 5 kuukautta nuorempaa koiraa.
Metsästyslain 53 §:n 1. momentissa sanotaan lisäksi, että ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa koiraa ei saa pitää irti toisen alueella. Ja tämä koskee siis kaikkia vuoden päiviä.
Mutta kaupungissa luulisi olevan vähän toisin ja enemmän henkistä tilaa. Suoraan sanottuna tuskin mikään on paskamaisempaa kuin kulkea koiran kanssa kaikessa rauhassa erämaassa ja kohdata siellä yks’kaks’ ihminen, joka alkaa nakuttaa koiran kiinni pitämisestä. Silloin alkaa ahdistaa niin, että tekee melkein mieli ripustaa naru omaankin kaulaa. Onko meillä todella niin ahdasta? Ovatko Suomen vapaana kulkevat koirat uhka riistakannalle? Sotkevatko vapaat koirat maamme paskaansa?

Vai hei, kuka täällä sotkee ja tuhoaa luontoa? Ettei olisi sittenkin itse ihminen, ihan suoraan itsenään! 

Mutta takaisin kaupunkiin, jonka luonto on jo pitkälti tuhottu, tai ainakin karsittu, kesytetty ja valjastettu ja rakennettu uudelleen eli keinotekoistettu.
Jos kuljet vaikkapa Berliinissä narussa olevan koirasi kanssa, Sinulta saatetaan kysyä, että onko koirasi kenties vihainen, kun se on narussa?

Suomessa taas normaalin näköisenä, mutta ilman kaulanarua, toki omistajansa kanssa jolkottavan koiran perään huudellaan eläinsuojeluvalvojista, valitetaan allergiasta (?) ja kovasta koirapelosta (!). Kaikenlaista muutakin kuulee, jos ns. irtokoiran kanssa kaupungissa kulkee. Eräs nuori mies väitti, että tuntee monen monta koiraa, jotka eivät kestäisi sitä, että minun koirani kulkee vapaana ja tulee niitä haistelemaan. No ensinnäkin, koirani ei mene haistelemaan sellaista koiraa, joka pelkää tai on vihainen. Toisekseen, se ei mene haistelemaan ollenkaan, jos toisen koiran omistaja ei halua. Mutta yleensä kahden koiran tapaaminen on vain nautinto kaikille läsnäolijoille. Kolmanneksi, väitän ja voin myös todistaa, että tunnen kaikki kotikyläni 300 koiraa ja tiedän pääpiirteittäin niiden sukupuolen, luonteenlaadun, perusterveyden, jopa juoksuajat. Tunnen myös koirien ihmiset. Ja luulen, että jos olisimme koirani kanssa kulkeneet eristyksissä naru välillämme toisemme sitoen, en tuntisi kylän koiria niin hyvin kuin nyt. Olemme menneet tervehtimään, olemme saaneet ystäviä, enemmän kuin koskaan uskoinkaan. 

Pelko siis pois, ihmiset. Koirat ovat läpensä sosiaalisia eläimiä, aivan kuten mekin. Ne kaipaavat kaltaistensa seuraa, toistensa tuoksuja, eleitä, katseita, kosketusta, teerenpeliä ja leikkimistä. Koirat ymmärtävät koiria, toistensa eleitä, katseita, kieltä. 
Eivät koirat toisistaan hajoa! Eivät koirat toisiaan pelkää!
Päinvastoin.

Jos omistaja ei kestä tätä koiramaista totuutta, miksi edes pitää koiraa, jos ei ymmärrä sen perusolemusta?

Lukekaapa tekin se Veikko Huovisen Kylän Koirat vuodelta 1961. Upea, dokumentaarinen teos kertoo tuosta auvoisesta ajasta, jolloin koira oli vielä vapaa, ei narun päässä vedettävä osaamaton, tahdoton, aivoton lelun kaltainen.

Pariisilainen koira tietää, että kannattaa pysyä jalkakäytävällä. Koira ei ole tyhmä eikä taukki vaan se oppii kaupunkielämisen säännöt, jos ne sille opetetaan. Mutta pelkkä narusta vetäminen ei koiraa opeta, tarvitaan paljon viitseliäisyyttä.

Mainokset
Mainokset

Tilaa

  • Entries (RSS)
  • Comments (RSS)

Arkistot

  • joulukuu 2016
  • Touko 2015
  • huhtikuu 2015
  • huhtikuu 2014
  • maaliskuu 2014
  • joulukuu 2013
  • lokakuu 2013
  • elokuu 2013
  • heinäkuu 2013
  • kesäkuu 2013
  • huhtikuu 2013
  • maaliskuu 2013
  • helmikuu 2013
  • tammikuu 2013
  • joulukuu 2012
  • marraskuu 2012
  • lokakuu 2012
  • syyskuu 2012
  • kesäkuu 2012
  • Touko 2012
  • huhtikuu 2012
  • maaliskuu 2012
  • tammikuu 2012
  • joulukuu 2011
  • marraskuu 2011
  • lokakuu 2011
  • syyskuu 2011
  • elokuu 2011
  • heinäkuu 2011
  • kesäkuu 2011
  • Touko 2011
  • huhtikuu 2011
  • maaliskuu 2011
  • tammikuu 2011
  • joulukuu 2010
  • marraskuu 2010
  • lokakuu 2010
  • syyskuu 2010
  • elokuu 2010
  • heinäkuu 2010
  • Touko 2010
  • huhtikuu 2010
  • maaliskuu 2010
  • helmikuu 2010

Kategoriat

  • arctic breeds
    • arktiset koirat
      • pystykorvat
    • laika
    • pystykorvat
    • spitz
  • arktiset pystykorvat
  • bullies
  • bullit eli bulldogit
  • Canada history Labrador peninsula history
  • Eläinten terveys ja ruokavalio
  • elokuvat
  • elokuvat kirjat film böcker movies books taide konst art
  • Etologia – eläinten käyttäytyminen
    • Jyrsijät
    • koiran käyttäytyminen
  • Hevoset
  • Hominidae – isoihmisapinat ja Homininae – alaheimo
    • Homo erectus
    • Homo sapiens
  • Karhut
  • Kasvit
  • Koiran kouluttaminen
  • Koiraroduista
    • ajokoirat
    • Finnish dog breeds
    • metsästyskoirat
      • spanielit
      • vesikoirat – water dogs
    • noutajat Retrievers
    • seisojat – setting and pointing breeds
    • seurakoirat
    • Suomalaiset koirat
    • terrierit
  • Koirien historia
    • collies
    • drover's dogs
    • karjakoirat
    • mastiffit
    • Mastiffs
    • molossirodut
    • Muinaishistoria Prehistorical
    • Newfoundlandin koirat ja noutajakoirien historia
    • Paimenet
  • Koiruudet – Hundligt roligt – Doggy Funnies
  • Kulttuuri ja politiikka meillä (ja muualla)
  • Luonnon havainnointi – Nature's little miracles
  • metsästäminen
  • monirotuiset ja hybridit
  • Muu
  • muu taide
  • Myytit, legendat ja uskomukset
  • Sorkkaeläimet
  • Villit koiraeläimet
    • Sudet eli metsien koirat Canis lupus

Meta

  • Rekisteröidy
  • Kirjaudu sisään

Pidä blogia WordPress.comissa.

Peruuta